torstai 15. kesäkuuta 2017

Kuulentoja

Hykertelyä. Kikattelua. On niin ihanaa nauraa kanssasi. Jutella avaruudesta, tähtitaivaasta ja siitä, miten enää ei osata rakentaa samanlaista rakettia kuin 50 vuotta sitten. Ihmiset ovat jo ostaneet lippuja kuulennoille, joita ei edes vielä järjestetä. Ympärillämme on suunnattomasti tutkimatonta. Kuitenkin sinä tiedät niin paljon. Pidän siitä, kun saan kuunnella puhettasi. Katsoa katsettasi. Etkä hetkeksikään irrota käsiäsi omistani.

Voisin sanoa niin paljon, sanonkin. Mutta kyllä sinä tiedät. 

Niin, kai olen onnellinen kanssasi. Jotenkin unohdan edes ajatella sitä. 

4 kommenttia :

  1. Upeita kuvia ja ihana teksti, ihailen sun taitoa kirjottaa!

    VastaaPoista
  2. Ihana teksti ja maailman söpöimmät kuvat! <3

    VastaaPoista