torstai 27. helmikuuta 2014

Hetken onni


Jälleen kohtasin sen täydellisen. Sen, jota en voinut vastustaa. Se jäi kummittelemaan mieleeni, kutsui minut luokseen toistamiseen. En osannut lähteä ilman, jättää yksinään. Paljoa en menettänyt, mutta olenko sittenkään tyytyväinen. Hetken tyydytys ei ole onnellisuuden tae. Enkai vain ole shoppailuaddiktoitunut?

lauantai 22. helmikuuta 2014

Muutoksen aika

Toisinaan on mukava uusiutua. Tehdä muutoksia. Kokeilla jotain, mitä ei ole koskaan kokeillut. Se raikastuttaa, se puhdistaa. Tuntuu kuin näkisi peilistä aivan uuden ihmisen. 

Minä menin ja varasin kampaaja-ajan lähes hetken mielijohteesta. "Sulle sopisi lyhyet hiukset." Se riitti perusteluksi. Uudella tukalla kotiin mennessä sain kuitenkin pikkusisaruksilta aitoa palautetta: "Hölmö, mitä sä olet mennyt tekemään?" Sitä minäkin mietin. Silloin nahkatuolissa istuessani ja 15 senttimetrin mittaisia putoilevia hiustuppoja katsellessani totesin nimittäin itsekin, että mihin ihmeeseen sitä on taas ryhdytty. Pitäisikö ensi kerralla edes vähän ajatella ennen toimeen tarttumista. Sen jälkeen en ole kuitenkaan katunut. En vielä.


tiistai 18. helmikuuta 2014

Exchange sister

Täysin vieras ihminen astuu elämääni ja siinä samassa tunnen yhteyden välillämme. Ystävyys syttyy samantien. Tai jopa ennen sitä. Tuntuu, kuin olisin saanut kotiini vanhan tuttavan. Turhaan jännitin, pelkäsin miten tulee tämä kaikki sujumaan. Mitään näin hyvää en osannut odottaa. Hetkeksikään ei hymy kasvoiltani hyytynyt, nauru vuoropuheluista kaikonnut.

Viikko oli kuitenkin liian lyhyt ja se kiisi ohitse turhan nopeasti. Nyt on hän poissa. Lentokone kohosi kohti kotimaata, kauas pois täältä. Vei se samalla kyydillä pois jotain sisältäni. Osa minusta hukkui. Kyynel silmäkulmassa, suru sisälläni. Hyvästit oli kipeä sanoa, tuskallista.

Lämmöllä saan onneksi muistella kaikkea kokemaamme, sieluni hymyilee. Pian taas nähdään.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Meidän Wanhat


Prinsessojen ja aikuismaisuuden päivä kuten jatkojen (lue ravintola illallisen) jälkeen pohdittiin: "Kun tajuaa kävelevänsä korkokengissä, pikkumustassa ja täydessä tällingissä puolen yön aikaan keskustassa, voi olla varma, että jotain hyvin erikoista on tapahtunut." Ja niin olikin.

Ihana päivä säilyy nyt sädehtivänä muistona mielessäni sekä tietokoneen valokuvakansioissa. Ehdittiin jo surkutella, että nyt se on ohi. Toisaalta ajattelen, että onneksi vain kerran elämässä. Ei sitä osaisi arvostaa, jos tuollaista kokisi liian usein. Mahtava, ainutlaatuinen kokemus, kipeät varpaat, kimallusta, helmojen tanssia, hyvää ruokaa ja runsaasti iloista mieltä.

torstai 13. helmikuuta 2014

Hetki ennen h-hetkeä

Jännitys tiivistyy, huomenna se tapahtuu. Tätä on odotetty, tätä on jännitetty. Vielä en kuitenkaan osaa ajatella, että h-hetki todellla on käsillä. En käsitä, että kaikki tämä harjoittelu ja suunnittelu on tähdännyt vain ja ainoastaan huomiseen. Toivottavasti päivästä tulee ikimuistoinen! 

Ihanaa wanhojen päivää kaikille, joilla se koittaa! Muistakaa hymyillä kuin oikeat prinsessat!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Mikäli unelmista voi tulla totta


Joskus täytyy uskaltaa tehdä jotain harkitsematonta. Jotain, mitä ei ole suunnitellut lainkaan. Hetken kuluttua saattaa alkaa kaduttamaan, mutta antaa sen vain mennä ohitse. Antaudu virran vietäväksi. Helpointa on unohtaa järki ja ojentaa ohjat tunteille, sydämelle. Ne tietävät kyllä mitä tehdä. Toinen vaihtoehto on tehdä päätöksiä klo 5 yöllä. Mahdollisuuksien mukaan suosittelen jopa toteuttamaan molemmat. 

Se vapauttaa, mutta saattaa myös satuttaa. Valitettavasti muuta keinoa ei ole. Tämä on ainoa reitti tietoisuuteen siitä, onko unelmista mahdollista tulla totta.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Monenlaisia teitä

Istun linja-autossa. Käytävää pitkin kävelee vanha tuttu. Olen jo aikeissa tervehtiä, mutta jokin saa lopulta kääntämään katseeni pois. Minä hölmö, miksi en olisi voinut tehdä sitä? Hahmo kävelee ohitseni. Vedän syvään henkeä. Sisäänhengityksessä haistan hajuveden. Jälkiruuaksi tarjotaan tupakan lehahduksia. Huokaisen uudelleen.

Matka jatkuu ja kuuntelen takaani kuuluvaa keskustelua. Viina sitä, ryyppybileet tätä. Sisältääkö tuon ihmisen elämä muuta? Käännyn katsomaan ja näen puhujan kasvot. Tutut kasvot yläasteelta. Jälleen huokaisen.

Mikä vie teitä erilleen? Miksi toisten polku risteytyy päihteiden tielle. Toisen taas kuljettaa valo otsassa loistaenq öiseen metsään.

tiistai 4. helmikuuta 2014

Maailman kello

Tik, yksi arvokas sekunti elämästäsi kului. Tik, taas paloi tuhat litraa fossiilisia polttoaineita taivaan tuuliin. Lisää hiukkasia ilmakehään. Tik, uusi nimi voidaan kirjata sodassakaatuneiden kirjaan. Sorrettuja sorretaan entisestään, hovissa juodaan lohikäärmeen kyyneliä kultapikareista. Tik, rekallinen käyttökelpoista tavaraa kipataan kaatopaikalle. Tik, jälleen lapsi menettää vanhempansa malarialle. Toinen perhe joutuu jättämään kotinsa. Tik, yritys joutuu konkurssiin, valtio kylpee veloissa.

Maailman kello tikittää eteenpäin. Jokainen sekunti vie lähemmäs loppua. Kuka voisi sen pysäyttää? Edes hidastaa tahtia? Pysäyttää ei voi, kukaan ei saa aikaa kiinni. Hidastaa voisi, mutta kuka tarttuu toimeen. Ei kukaan.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Haastavaa

Sain haasteen Anissalta jo jokin aikaa sitten. Kiitos siis hänelle! Tässä teille useamman tovin vastailujen tuloksia.

Kerro 11 faktaa itsestäsi

1. Iso osa käyttämistäni vaatteista on jos ei alusta asti itse tehtyjä, niin sitten jollakin tapaa muokattuja tai kirpparilta hankittuja.

2. Minut on kerran hypnotisoitu psykologian kurssilla. Ihan tarkoituksella siis ja kyllä vain, oli aika jännä kokemus.

3. Omistan tasan yhden cd-levyn, jota en sitäkään kuuntele. Viime kesänä opin kuuntelemaan radiota ja se nyt sitten soikin tauotta huoneessani.

4. Tahtoisin osata paremmin kehua toisia ja sanoa, että välitän.

5. Tykkään siitä, että on siistiä ja paikat järjestyksessä. Ei se itse siivoaminenkaan ole ollenkaan hullumpaa.

6. Vieraiden ihmisten kanssa olen hieman ujo, mutta kun tutustun paremmin olen melkoinen pulputtaja.

7. Minun on vaikea sanoa Ei. Suostun joka paikkaan ja lopulta huomaan kalenterini olevan aivan täyteenahdettu. Olen yrittänyt tsempata tässä jopa ihan hyvällä menestyksellä.

8. Olen maailman paras välilehdittäjä. Kaikki pitää avata uuteen ikkunaan.

9. Minut tunnetaan ihmisenä, joka on aina kiepänä. Jos muistellaan menneitä, niin voi ollavarma, että jossakin kohtaa joku tokaisee, että etkös sää Elsa ollut sillon kipeenä. Totta kai.

10. En omista älypuhelinta.

11. Minun on vaikea olla pahalla päällä ja riitely tai pitkävihaisuus ei todellakaan ole mun juttu. Toisaalta en kovin helposti halkea innostuksestakaan. Taidan olla aika tasainen persoona.

Vastaa laadittuihin kysymyksiin

1. Mikä on unelma-ammattisi ja mitä kaikkia unelma-ammatteja sinulla on ollut vuosien varrella?
- Pienenä tahdoin olla eläinlääkäri, sittemin lääkäri ja psykologi. Myös vaatekauppias oli jonkin ikävaiheen haave. Pitkään aikaan ei ole ollut minkäänlaista suuntaa ammattihaaveille. Tahtoisin opiskella sellaiseen ammattiin, josta nautin ja joka saa uudelleen ja uudelleen innostumaan.

2. Mikä on lempi jäätelömakusi?
- Suklainen on minun mieleeni, mutta jos kyse on pakettijäätelöstä, vastaan ehdottomasti lakritsi.

3. Paras asia kesässä?

- Valoisuus, kesäyöt ja se kun ei ole velvoitteita.

4. Suosikkijuhlasi? Miksi?
- Ehkäpä juhannus. Ihana viettää aikaa mökillä sukulaisten kanssa ilman minkäänlaista kiirettä minnekään. Toisaalta joulukin on rakas.

5. Jos sinun pitäisi luopua jostain aistista, mikä se olisi?
- Meinasin sanoa tuntoaisti, mutta kosketus on niin tärkeä asia, joten taidankin sanoa kuulo. Kuurona pystyy elämään normaalisti, vaikka haastettahan siinäkin on.

6. Mikä on tällä hetkellä sun lempparibiisi?
- Faktoissa jo totesin, että radiota kyllä luukutan, mutta muuta en. Joten en muista juuri minkään kappaleen nimeä. Mutta täytyy sanoa, että Elokuun kesäbiisit saa aina hyvälle tuulelle!

7. Jos saisit käyttää vain yhtä meikkiä, mikä se olisi?
- Normaalisti käytänkin yhteensä vain neljää, mutta valitsisin ripsivärin. Tai kulmakynän. 

8. Millaiset olisivat sinun unelmahiuksesi?
- Tällä hetkellä tahtoisin lyhyet ja heti vanhojen tanssien jälkeen meinaan kuontaloni leikkuuttaakin. Mutta jos nyt saisi mistä tahansa valita, ottaisin pitkät, tummat ja sileät hiukset.

9. Millaisena näet elämäsi 10 vuoden päästä?
- Huh, tässähän ihan ahdistuu kun alkaa ajattelemaan. 27 vuotiaana toivoisin jo olevani naimisissa elämänkumppanini kanssa, jonka tosiaan olisi ihan hyvä ensin löytyä. Lisäksi omakotitalo ja vakituinen työ olisivat plussaa. Lapsiasiaan en osaa ottaa kantaa. Toisaalta kyllä ja toisaalta ei vielä.

10. Mikä on sinusta Suomen kaunein kaupunki?


- En kovin paljoa ole harrastanut kaupunkimatkailua, mutta sanotaanko, että eteläsuomen peltolakeudet esimerkiksi Sipoossa tai sitten vanhat kaupungit kuten Porvoo.

11. Missä maassa haluaisit asua, jos et Suomessa.


- Suomi on ykkönen, mutta joskus olisi mukava muuttaa Ruotsiin tai vaikka Englantiin.