Välivuottani ulkomaille viettämään lähtiessä tiesin, ettei minun tarvitsisi huolehtia ystävyyssuhteista. Ei niinkuin jotkut au paireista, joiden kuulin kysyvän: "Onko sulla enää kavereita, kun menet takaisin kotiin?" Tottakai minulla olisi. Yksi niistä itsestäänselvyyksistä, jotka eivät sitä samaa kaikille ole. Yksi niistä, joista täytyisi pitää parempaa huolta. Muistaa kiittää useammin.
Vaikka koko ajan tämä tieto ystävien pysyvyydestä onkin ollut mielessä, sen kokeminen on ollut valtavan ihanaa. Välissä saattaa olla satoja kilometrejä tai melkein vuosi siitä, kun viimeksi nähtiin. Silti kaikki voi jatkua juuri siitä, mihin se jäikin. Nämä ihmiset tuntevat minut, ymmärtävät. Näiden seurassa ei ole outoa ostaa syntymäpäivälahjaksi katuliituja ja viettää iltaa taiteillen. Näiden kanssa on vaan niin miellyttävä olla.
Voin kovin kiitollisena todeta - minua on siunattu uskmattoman ihanilla ihmisillä.
Aivan ihanasti kirjoitettu ja ihanat ovat myös kuvat! ♥
VastaaPoistaKiitos Jenny kovin! ☺️
Poista