Joskus kaikki vain menee pieleen, suututtaa. Tavarat putoilee käsistä, imurin letku juuttuu kiinni ovenkahvaan, kiire kiskoo ja käsidesit leviää reppuun. Pikkujuttuja, mutta kovasti vain laittaa mielen kireälle. Näinä hetkinä tulisi vain muistaa, ettei tuollaisilla asioilla juuri ole merkitystä. Kynän voi nostaa takaisin pöydälle ja elämä jatkuu entiseen malliin. Pienet harmit ei tunnu, kun pitää lipun ja suupielet korkealla. Ilo päihittää sattumukset sata nolla. On hyvä olla.
torstai 31. heinäkuuta 2014
sunnuntai 27. heinäkuuta 2014
Sneak peek
Inhoan sitä, kun postaus näyttää vain pienen osan kokonaisuudesta. Tahallaan tahdotaan synnyttää lukijaan kiinnostusta ja halua nähdä lisää. Oikein kerjätään sitä. Salamyhkäisyys ja asioiden kertomatta jättäminen ovat uteliaalle ihmisluonteelle minulle toisinaan aivan liian vaikeita paloja purtavaksi. Nyt kuitenkin löydän itseni tekemästä aivan samoin teille. Anteeksi. Tässä siis olisi maistiainen siitä, mitä tänä kauniina kesäiltana saimme aikaan. Iltana, jona kaikki oli samaan aikaan siinä, mutta kuitenkin edessä päin.
perjantai 25. heinäkuuta 2014
VASTAUKSET 1/3
PERUS
Millon oot syntynyt?
Joulukuussa 1996.
Mitä kaikkea olet
harrastanut? Mitä harrastat nyt?
Jalkapalloa ja yleisurheilua olen taannoin harrastanut
pienimuotoisesti. Partio ja viulunsoitto kuuluivat arkeeni aika paljon pitempään.
Lumilautaillut olen jo monta vuotta, yhden vuoden kävin elixiassa ja viime
kevätlukukauden jazz -tunneilla. Lisäksi koiratouhut tokosta ja agilitystä aina
lenkkeilyyn ovat tulleet tutuiksi. Nykyään en oikein osaa enää sanoa, mitä
harrastan. Ehkä lenkkeilyä ja tätä bloggausta.
Miten kauan olet
ollut partiossa?
Aloitin 1. luokalla.
Millaisessa talossa
asut (kerrostalo, omakotitalo ym.)?
Omakotitalossa.
Paras asia
kotipaikkakunnassasi?
Lähellä kaupunkia ja hyviä kulkuyhteyksiä, mutta silti
maaseudun tuntumassa.
Ketä sun perheeseen
kuuluu?
Isä, äiti, pikkuveli ja pikkusisko.
Onko sulla/teillä
lemmikkejä?
Espanjanvesikoirat Vendi ja Viljo. Viljo on se, jonka näette
aina kuvissa. Se on ikään kuin mun koira, vaikka vauvaksi sitä välillä luulisi.
Pidätkö eläimistä?
Kyllä! Varsinkin kaikista pienistä ja pörröisistä!
Pidätkö laulamisesta?
Kyllä. Laulan milloin missäkin vähän koko ajan. Rakastan
myös ryhmässä laulamista!
Millainen olit
lapsena?
Rauhallinen ja kiltti.
Millanen olit
yläasteella?
Tosi tosi tavallinen, hieman epävarma nuori.
Onko sulla jotain ns.
ajanjaksoa, jolloin muutuit tosi paljon (esim. yläasteaika tms.)? Miten olet
muuttunut?
Mä olen kasvanut ja edennyt aina tosi tasaisesti. Ei ole
ollut minkäänlaisia emo- ja goottivaiheita tai muita kausia. Enkä erityisemmin
kokenut muitakaan suuria muutoksia. Itsevarmuutta olen saanut lisää viime
aikoina.
Onko sulla mitään
sellaista asiaa, jota nykyään ei ole mutta jota kaipaat kauheasti vaikka
lapsuudesta?
Kaipaan mielikuvitusta ja kykyä leikkiä millä tahansa käteen
sattuvalla narun pätkällä. Kaipaan myös aikaa, jota silloin oli mielin määrin
majan rakennuksiin ja polttopallopeleihin.
Haluaisitko muuttaa
jotain itsessäsi (tarkoitan myöskin muuta kuin ulkonäköä), jos kyllä, niin
mitä?
Ulkonäköseikkoja kerroinkin tässä postauksessa. Muita
asioita: tahtoisin osata kokea ja näyttää ulospäin niin innostumisen kuin
surullisuudenkin voimakkaammin - luonnollisesti, haluaisin olla sanavalmiimpi ja toivoisin
jännittäväni vähemmän ihan hölmöjä tilanteita kuten parturin varaamista. En
myös pidä siitä, miten helposti punastun.
Mistä
luonteenpiirteestä pidät itsessäsi eniten? Minkä haluaisit poistaa?
Tykkään positiivisuudestani ja iloisesta elämänasenteesta.
Haluaisin äsken luettelemieni asioiden lisäksi poistaa luonteestani toisinaan
turhan päällepäsmäämisen.
Elätkö hetkessä vai
oletko suunnitelmallinen?
Teen suunnitelmia, mutta olen kyllä luonteeltani todella
hetkessäeläjä. En paljoa mieti tulevia tapahtumia, kunnes ne tupsahtavat
käsille. Toisinaan en edes oikein tiedä minne olen menossa. Kaverit varmasti
allekirjoittavat.
Mikä haluaisit olla
isona?
Hyvä ja rakastava äiti sekä vaimo, toimeentuleva itsevarma
ja elämäänsä tyytyväinen nainen.
Jos oisit pokemon
niin mikä pokemon oisit?
Valitettavasti pokemonitietoisuuteni ei riitä tähän
kysymykseen vastaamiseen. Ehkä jokin, joka on kiltti kaikille ja mieluummin
luikkii pakoon kuin taistelee?
PERUS 2
Minkälainen on sun
normi arkipäivä?
En todella osaa kertoa mitään peruskaavaa. Jokainen päivä on
omanlaisensa.
Mitä teet yleensä
kotona?
Ompelen, soittelen, datailen tietokoneella ja tabletilla,
syön, vain olen jne.
Mikä on sun lempi
tekemistä vapaa-ajalla?
Vaatteiden ompelu, valokuvaus ja kavereiden kanssa hengailu.
Lempipaikka?
Mahdoton kysymys! Olen niin sopeutuvainen, että voin kokea
oloni onnelliseksi ihan missä tahansa! Luonnossa ainakin usein saa hengittää ja
ajatella, se on kivaa.
Mikä sun instagram?
@elsanneli
Onko sulla autokortti
vielä tai aiotko hankkia?
Kyllä, on suunnitelmissa.
Kerro sun huoneesta?
Vaaleanpunainen matto, vaaleanpunaiset seinät,
vaaleanpunainen päiväpeitto. Koko vaaleanpunaisen komeuden kruunaa
vaaleanpunainen pyykkikoripossu.
Seuratko jäkistä?
Mieluummin urheilen itse kuin katson sitä telkusta. Eli en
ollenkaan.
Onko vielä
kesäsuunnitelmia?
Kielikurssi Ruotsiin.
Parasta isosena
olemisessa?
Pääsee jakamaan itselle tärkeitä asioita, olemaan esikuvana,
tapaamaan ihania uusia ihmisiä ja kokemaan kerta toisensa jälkeen leirielämän
mahtavuuden. Lisäksi isonen saa tehdä kaikkea kivaa sketseistä leirijäyniin ja
muihin hauskoihin juttuihin. Ihan mahtavaa hommaa!
Salaiset (ja kohta ei
enää niin salaiset) paheesi?
Kun en keksi muuta tekemistä, alan sovittelemaan vaatteitani
ja pian puolet vaatekaappini sisällöstä on lattialla. Tätä tapahtuu lähes
päivittäin. Lisäksi olen mahdottoman utelias esimerkiksi tutkimaan vieraiden
tavaroita. En tee sitä tahallani, mutta jokin minua vain niissä kiehtoo.. Usein,
kun ihminen kävelee ohi, yritän haistaa vanavedestä, onko tämä laittanut jotain
hyvältä tuoksuvaa hajuvettä.
Lempivuodenaikasi ja
miksi?
Talvi, koska lumi, tähdet, tunnelma ja pakkasen narina.
Kevät, koska kaikki herää eloon ja odotusta on ilmassa. Kesä, koska huolettomuus,
aurinko ja lämpimät kelit. Syksy, koska uuden alku ja kauniit värit.
Oletko riippuvainen
jostakin?
Tablettiriippuvaisuuteni on jo mennyt hieman ohi. Jos
rehellisiä ollaan, niin minun täytyy varmaan vastata bloggaus. Olen koukussa.
Mikä on parasta
elämässäsi tällä hetkellä?
En ole sidottuna mihinkään ja kaikki on todella hyvin. Elämä
edessä, ja tämäkin hetki hymyilee.
BLOGGAUS
Kauan olet blogannut?
1,5 vuotta. Tämän blogin 1-vuotissynttäreitä vietellään näinä
päivinä.
Millon sait
järkkärin?
Silloin vuosi sitten, kun tämän blogin perustin.
Suunnitteletko
etukäteen millasia kuvia haluat?
Usein olen miettinyt paikan, asun ja idean etukäteen. Joskus
taas mennään aivan randomilla. Se siis vaihtelee, mutta lähes aina minulla edes
jonkinmoinen ajatus on.
Kuka sun kuvat
yleensä ottaa?
Kaksi ihanaa ystävääni ja pikkusisko.
Millä muokkaat sun
kuvat ja miten?
Muokkausohjelma on photoscape. Lisään syvyyttä, kontrastia
ja kirkkautta. Muutan värejä, laitan jonkinlaisen filmitehosteen ja teen muut
hienosäädöt. Siinä pähkinänkuoressa kuvanmuokkaukseni.
Mistä tykkäät eniten
bloggauksessa?
Siitä, kun hetket tallentuvat mukavasti selattavaan muotoon.
Ajatukset saa muistiin ja koko paletin kuvineen vielä muidenkin nähtäväksi.
Olen vahvasti visualisti ja bloggaus käy sen kanssa hyvin yksiin. Tykkään nähdä
käteni jäljen.
Mitä bloggaaminen
merkitsee sinulle?
Se on itsensä tutkiskelua ja toteuttamista. Teen tätä toki
myös teidän nähtäväksi, mutta myös nähdäkseni jotain omasta sisimmästäni.
Voisitko tehdä joskus
videopostauksen?
Pelottava ajatus, mutta ehkäpä tulen siihen ryhtymään ihan
lähiaikoina. (EDIT – Tehty on)
SUHTEET
Onko sulla paljon
kavereita/ystäviä?
Sopivasti. Ei laumoittain, mutta kuitenkin useampia erittäin
hyviäkin ystäviä.
Miten tärkeä uskonto
on sun kaverisuhteissa? Onko sun kaikki kaverit kristittyjä ja jos on niin
voisitko yhtä lailla ystävystyä ei uskovaisen kanssa?
Mietin hetken ja totesin, että kaikki mun läheisimmät
kaverit ovat kyllä jollain tavalla uskossa. Ehkä se on jo osaltaan merkki
samanhenkisyydestä. En kuitenkaan mene sanomaan, että uskonto olisi
ystävystymisen este!
Ketkä on sun parhaita
kavereita?
Eniten ja pisimmän aikaa olemme olleet melkoisen tiivis
porukka kahden ystäväni kanssa. Sanon siis heidät.
Läheisin ihminen
sinulle?
Tämä kysymys tuotti todella hankaluuksia. Ehkä kuitenkin
toinen parhaista ystävistäni.
Seurusteletko?
En.
Milloin sait ensisuudelmasi?
Odottelen sitä vielä.
Millainen olisi
unelmiesi poikaystävä?
Rento, elämänasenteeltaan iloinen ja sopivassa suhteessa
huoleton sekä vastuullinen. Hän saisi minut nauramaan ja tuntemaan itseni
tärkeäksi. Siisti ulkomuoto ja kohteliaisuus olisivat myös erittäin
toivottavia. Tärkein kai kuitenkin olisi se, että hän rakastaisi juuri minua ja
osaisi ilmaista sen.
Kuinka paljon
ulkonäkö merkitsee kaveri- ja seurustelusuhteissa?
On todettu, että ihminen hakeutuu samankaltaiseensa ja
–näköiseensä seuraan ja tämä ainakin itselläni pitää aika hyvin paikkansa.
Pidän huolta ulkonäöstäni ja näin tekevät ympärillä elävät tärkeät ihmisetkin.
Eli tästä kierolla tapaa pääsemme vastaukseen, joka omasta mielestäni on jonkin
verran. Se ei ole hallitseva, mutta kuitenkin olemassa.
Haluatko kirkkohäät?
Kyllä. Tai sitten vihkimisen luonnon keskellä.
Kuvaile unelmiesi
vihkisormuksen ulkonäköä.
En ole oikeastaan koskaan hirveästi ajatellut asiaa. Mutta
nyt kun mietin niin ei sillä ole merkitystä. Olkoon siis vaikka tuohisormus, sillä mitään jalokiviä en ainakaan kaipaa.
Onko suhun omasta
mielestäsi helppo tutustua?
Uskoisin näin. Olen melko avoin ja tulen helposti toimeen
ihmisten kanssa. Alkukankeudessa olen kyllä hieman ujo, mutta niin varmasti
moni muukin.
Entäpä sitten, mitä
kautta voisi tällainen blogisi lukija ottaa yhteyttä? Sähköpostilla vaiko
jotenkin ihan muuten?
Teinkin itse asiassa juuri blogille sähköpostiosoitteen,
jota en kylläkään ole vielä minnekään esille saanut. Tässä kuitenkin osoite: elsanneli.blogi@gmail.com.
Oletko saanut blogin
kautta ystäviä?
En ainakaan vielä.
maanantai 21. heinäkuuta 2014
YO = Yikes, an Ocean
Muutama viikko sitten koin pieniä ahdistuksen tunteita aiheesta syksyllä koittavat kirjoitukset. Onhan sinne vielä aikaa, mitä turhia vielä. Niimpä. Mutta entä jos ei tiedä miten lähteä liikkeelle ja pelkkä lukemisen mainitseminen saa kylmät väreet kulkemaan, itkun kurkkuun. Tahdoin ja tahtoisin edelleenkin sivuuttaa koko asian, nukahtaa ja herätä vasta vuoden päästä. Silloin kaikki nämä turhan tärkeilevät kirjoittamiset olisivat ohi. Läpi on kuitenkin kai rämmittävä. Tässä muutama tsemppi meille:
Tee suunnitelma ja pysy siinä. Etene yksi päivä kerrallaan. Lue se, minkä jaksat. Keskity olennaiseen. Harjoittele sitä, mikä on itselle haaste. Kertaa jo osaamaasi. Sillä sinä kyllä osaat! Kahden vuoden opiskelu ei ole voinut karista sillalta taivaan tuuliin. Ehkä tärkein kaikista, teet parhaasi. Yrität. Se riittää muille, jos se vain riittää itsellesi. Kilpailet omassa sarjassasi, jossa muiden tuloksilla ei ole merkitystä. Mitä ikinä tapahtuukaan, voittaja olet sinä.
Tee suunnitelma ja pysy siinä. Etene yksi päivä kerrallaan. Lue se, minkä jaksat. Keskity olennaiseen. Harjoittele sitä, mikä on itselle haaste. Kertaa jo osaamaasi. Sillä sinä kyllä osaat! Kahden vuoden opiskelu ei ole voinut karista sillalta taivaan tuuliin. Ehkä tärkein kaikista, teet parhaasi. Yrität. Se riittää muille, jos se vain riittää itsellesi. Kilpailet omassa sarjassasi, jossa muiden tuloksilla ei ole merkitystä. Mitä ikinä tapahtuukaan, voittaja olet sinä.
perjantai 18. heinäkuuta 2014
Luvattoman kivaa
Kun kolme tyttöä ahtautuu pieneen hain kuvin koristeltuun autoon ja lähtee huristelemaan pitkin polttavaa asfalttia, on meno huoletonta. Poppi soi, tuulettimista puhaltaa kuumaa ilmaa, eikä kukaan tiedä mitä päivä tulee pitämään sisällään. Sitä kutsutaan seikkailuksi.
Loistoparkkeerauksen jälkeen matka jatkuu jalkaisin kohti luvatonta oleskelua. Hurjaa. "Kohta toi tulee ja häätää meidät pois." Onneksi ihossa on shinea aurinkorasvaa. Mutta kukaan ei välitäkään. Paitsi minä. Välitän rakkaasta seurasta ja ihanasta päivästä. Tällaista tulee kesän olla.
Loistoparkkeerauksen jälkeen matka jatkuu jalkaisin kohti luvatonta oleskelua. Hurjaa. "Kohta toi tulee ja häätää meidät pois." Onneksi ihossa on shinea aurinkorasvaa. Mutta kukaan ei välitäkään. Paitsi minä. Välitän rakkaasta seurasta ja ihanasta päivästä. Tällaista tulee kesän olla.
maanantai 14. heinäkuuta 2014
KYSY MINULTA
Viime aikoina on moni uusi lukija löytänyt tiensä tänne. Mukavaa! Siitä intoutuneena aloinkin miettimään, mikä olisi hyvä tapa taas hieman kertoa jotain itsestään. Päätökseen päädyin ja tässä se on. Te saatte kysyä, mitä mielitte tietää ja minä vastaan sitten ihan tekstinä tai jos oikein villiksi heittäydyn niin videolla.
♥ Kirjoita siis tämän postauksen kommenttiosioon kysymyksesi, johon minulta haluat vastauksen. Laita haastetta matkaan! Lupaan vastata jokaiseen saamaani kysymykseen.
♥ Hyvän maun rajoissa tietysti. Kyllä te tiedätte!
♥ Vastauksia saatte, kunhan tarpeeksi kysymyksiä on kasassa. Eikun kysymään!
sunnuntai 13. heinäkuuta 2014
Posing
Kerran istuin kampaajan mustassa nahkatuolissa. Silmät vielä unihiekassa. Kampaaja kiersi ja kiharsi, väkersi rippijuhlakampausta hiuksiini. Olin aivan omissa ajatuksissani. Jossain vaiheessa hän vain tokaisee: "Näytät aivan mallilta." Mitä, minäkö? Ei oltu tuolla tavalla ennen häkellytetty 15 vuotiaan elämää. Sen kommentin jälkeen oli mukava viettää juhlapäivää.
Ajatus jäi itämään ja tässä ollaan. Tiedän, ettei minusta mallia tule, vaikka ajatuksella onkin välillä hauska leikitellä. Eikä se haittaa. Olen mikä olen. Saan kuitenkin onnekseni kokea mallina poseeraamista hieman pienemmissä ympyröissä, ilman arvostelua ja pudotuskisoja. Pääsin tässä kesällä myös Annin kameran eteen ja tällaista jälkeä saatiin aikaan. Mitä pidätte?
Ajatus jäi itämään ja tässä ollaan. Tiedän, ettei minusta mallia tule, vaikka ajatuksella onkin välillä hauska leikitellä. Eikä se haittaa. Olen mikä olen. Saan kuitenkin onnekseni kokea mallina poseeraamista hieman pienemmissä ympyröissä, ilman arvostelua ja pudotuskisoja. Pääsin tässä kesällä myös Annin kameran eteen ja tällaista jälkeä saatiin aikaan. Mitä pidätte?
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)