torstai 26. joulukuuta 2013

Sulan

Päivänä, jona nämä kuvat otin, satoi lunta. Oli aamu, kerrankin ajattelin panostaa ja kietaisin tukan siististi nutturalle. Kerrankin ajattelin olla sliippaamatta hiuksiani pipon alla. Ei huolta, se tuli tapahtumaan joka tapauksessa.

Astuin ulos ovesta ja ulkona satoi lunta. Ensireaktio: ihanaa! Järjen ääni: voi räkä. Hätäratkaisu: huivi mummotyylillä paljaan pään peitoksi.

Matka bussipysäkille tuntui pidemmältä kuin koskaan. Yritin olla onnellinen nyt jo käsinkosketeltavasta valkoisesta maisemasta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Vasten iskevä lumityrsky sai väkisinkin hampaat irveen. Mutta ei se mitään. Ilo se vasta pääsi valloilleen, kun lumikuorrutus yltäni lähti sulamaan sisätiloihin astuessa nautinnollisena vesivyörynä pitkin kasvoja. Juuri suihkuunhan sitä toivoinkin pääseväni.

Pieni vastoinkäyminen, mutta jo koulussa se jaksoi naurattaa. Mitä olisikaan elämä ilman tällaisia tapauksia?

4 kommenttia :

  1. Aww miten sulosta, hymyilen tosi tyhmästi kun luen tätä :)

    Tee postaus joululahjoista ja teijä joulusta?

    -Emma jälleen aina mä kommentoin tänne ko en malta olla sanomatta jotai :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan! Ja tottakai, sana on aina vapaa!

      Joulupostaus olis kyl ihan kiva. En ollut ajatellu tehä, mut voishan sitä, kunhan täältä sukulaisista kotiudutaan viikonloppuna :----)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos! Voin ylpeydellä kertoa, että se on h&m: n lastenosastolta... ;----)

      Poista